Puuttuvia pohdintoja!

Niin siinä vain sitten oli käynyt, että en ollut perehtynyt blogissani tarpeeksi kolmeen ammattipedagogiseen teemaan. Minulta oli jäänyt pohtimatta APE:t kaksi, kolme ja kuusi. Ilman näitä pohdintoja ei kunniaa saati opintopisteitä heru. Eli ei muuta kuin toimeen!

 

APE 2 eli Millaista osaamista tarvitsen ammatillisena opettajan!

 

Ensimmäisissä lähiopetuspäivissämme elokuussa tuutori Maarit Räisänen keskustelutti meitä aiheesta ammatillinen opettajuus ja sen tulevaisuus. Olin – kuten varmasti me kaikki – innoissani opettajaksi opiskelujen alkamisesta. Oli tervettä lähteä pohtimaan alkuun mitä haasteita meitä opettajuudessa odotti.

 

Työelämän vaatimusten täyttäminen koulutusvaiheessa on haaste. Käytännöllisyyden tuominen ammatillisen opettajan arkeen on tulevaisuudessa entistä suurempi tehtävä. Käänteisluokkatoiminta on yksi keino pitää itseään ammatillisesti ajan tasalla. Ammatillisen opettajan tulee pysyä mukana työelämän vaatimuksissa ja tarjota oppijoilleen ”aallonharjatietoa”. Omaa osaamistani päivitän ammattijulkaisuilla sekä alan tapahtumissa. Näkisin, että erilainen työpajatoiminta yli opetusalojen olisi kehittävää.

 

Näkisin, ettei kukaan ammatillinen opettaja voi lukkiutua ainoastaan omaan erikoisalaansa, vaan toiminnan tulisi olla rajoja rikkovaa. Kaupan alalla ja erityisesti esimiestyötä opetettaessa, minun on oltava avarakatseinen ja tarkkailtava työmaailmaa herkeämättä.

 

APE 3 eli Mitkä ovat opettajan velvollisuudet ja oikeudet!

 

Tämä oli itselle erittäin haastava aihe. Pidän asioiden ajattelusta käytännön tasolla ja toteuttamisesta maalaisjärjellä. Minun osuuteni oli tutkia www.oaj.fi -sivustoa. Perehdyimme tiiminä opettajaa auttaviin oikeudellisiin sivuihin. Monia kysymyksiä heräsi, mutta oli hyvä huomata, että niihin kysymyksiin löytyi vastauksia netistä ja kollegatukiverkostosta.

 

Opettajan toimeen ei kuulu ainoastaan opetettavan aineksen läpikäynti. Opettajan täytyy myös huolehtia toki opin perille menemisestä, mutta myös turvallisuudesta. Nykyaikana turvallisuusasiat nousevat esille: niin fyysisenä kuin henkisenäkin turvallisuutena. Haluan itse luoda oppijoille turvallisen oppimisympäristön, jotta he voivat itse keskittyä opiskeluun. Turvallisuutta on myös luottamus. Opettajan täytyy voida luoda luottamuksellinen suhde oppilaisiinsa, jotta he voivat keskustella opiskelustaan, siihen vaikuttavista asioista sekä luottamuksella pohtia tulevaansa. Opettajan on tarkoin pidettävä huolta siitä ettei puhu opiskelijoidensa asioita eteenpäin.

 

Tekijänoikeudet nousivat meillä opintojen aikana esille useampaankin otteeseen. Ehkä syyskuun ape -istunto oli jotenkin sittenkin mennyt ohitse. Youtube -videoita esitettiin, netistä oli napsittu dioihin kuvia, lähdeviitteet olivat hatarat… Näihin perusasioihin opettajan tulee keskittyä ja osoittaa hyvää esimerkkiä opiskelijoille toisten tekijänoikeuksista.

 

APE 6 eli Kuinka aktivoin opiskelijoita ammatillisena opettajana!

 

En päässyt itse työkiireiden vuoksi osallistumaan APE6 -istuntoon. Tein kuitenkin materiaalia sinne haastattelemalla Oulun seudun ammattikorkeakoulussa opettajana toimivaa Ulla Paanasta. Kiitos Ullalle vielä tätäkin kautta!

 

Mikäli on poissa jostain istunnosta tulee kuunnella tallenteet ja siltä pohjalta poimia oppeja. Tämän olin toki tehnyt, mutta pohdinta tänne blogiin oli jäänyt.

 

Yksi mielenkiintoisimmista - ja käytännöllisimmistä - istuinnoistamme. Mikä sen höydyllisempää kuin konkreettisesti käydä läpi aktivointimenetelmiä ja opetuskäytäntöjä!

 

Kokeiltaviksi tärpeiksi otan itselleni vuoden 2015 koulutuksiin:

 

• Oppitunnin jaksoittaminen - tasaisin väliajoin taukoja




• Joskin mietin, että tasaiset rutiinitauot voivat puuduttaa ja voisi siis pitää yllätyksellisiä taukoja




• Erilaisten opiskelijoiden huomioiminen




• Taustat, elämäntilanteet




• Tilannetaju




• Kellonaika, vuodenaika




• Tekemällä oppii




• Luennot ja teoria vähemmälle




• Roolipeli




• Tämä on minulle täysin uusi ajatus, pitää kehitellä :)

 

Leppoisaa Joulua ja nähdään vuonna 2015 opintojen parissa!

 

eAPE 9 - Arviointi

Ammattipedagogisten opintojemme yhdeksännessä istunnossa keskityttiin arviointiin. Koin tämän aiheen itselleni yllättäen läheiseksi. Asiaa pohdittuani tämä johtuu ehkä siitä, että mielestäni arvioinnilla on eritäin tärkeä rooli ihmisen kehityksessä - niin opiskelijana kuin työntekijänäkin.

Mitä arviointi on? Tätä pohti ihana teemaryhmämme. Arvioinnin määrittelyyn käytimme lähteen Päivi Atjoksen kirjaa "Hyvä, paha arviointi". Kirjassa oli varsin konkreettisesti avattu arvioinnin tematiikkaa, perusperiaatteita sekä myöskin arvioinnin eettistä puolta. Tiimimme jäsen Tiina muotoili aiheesta mind mapin:

 

 

 

Millainen arviointi on mielestäsi hyvää? Tätä pohdimme punaisten Ullan ja Ninan johdolla. Ryhmänä saimme kasaan seuraavia asioita, joita itsekin allekirjoitan:

Hyvässä arvioinnissa on kehittävää ideaa mukana, se ei ole pelkkää kiitosta tai kehua. Hyvä arviointi tukee ja antaa opastusta eteenpäin menoon. Oppijaa arvostetaan ja häneltä kuitenkin vaaditaan tarpeeksi. Heikki kommentoi, että hyvä arviointi tukee elinikäistä oppimista. Tuo on varmastikin totta, sillä musertavalla ja väärin kohdennetulla arvioinnilla voi saada toisen tuupertumaan ja jättämään oppimisen polun kesken. Oikea kohdennus, osuva ja uppoava, tajuntaan menevä arviointi on hyvää. Arvioinnissa on myös hyvä olla vuorovaikutuksellisuutta, jotta arvioinnin kohteena olevaa toimintaa voi kehittää.

Täysin susi arviointi on ollessaan henkilökohtaisuuksiin menevää ja loukkaavaa. Tällöin asia unohtuu ja keskitytään vain loukkaamaan toista, lyömään alle vyön. Tätä vältettäköön!

Annettakoon vastaisuudessa ohjaavaa, motivoivaa, kannustavaa sekä rehellisen aitoa palautetta!

Vesa pohti realistisessa ja konkreettisessa istunnossaan arvioinnin ajoitusta. Moni meistä on saanut summatiivista palautetta eli opiskelujen päätteeksi tapahtuvaa. Pohdimme yhdessä, että formatiivinen eli opiskelun aikana tapahtuva palaute voisi olla kaikista kehittävintä. Tämä siitä syystä, että asioihin ehtisi reagoida ja muuttaa suuntaansa, jatkojalostaa toimintaansa ennen kuin kaikki loppuu. Diagnostinen arviointi tapahtuu ennen opiskelua - tarkistetaan oppijoiden lähtötaso. Meillekin tehtiin diagnostinen arviointi ennen näitä opettajaopintoja.

Jatkossa selvitän itselleni seuravaat seikat ennen kuin alan arvioida:

• tavoitteet
• osaamisen osoittamisen tavat
• arvioinnin kohteet
• arvioinnin kriteerit

Ja eikun itsearvioimaan itseäni!

Blogiselailua - marraskuun alun eAPE

Blogiselailua... Olen käynyt muutaman oppijakollegan blogeissa säännöllisen epäsäännöllisesti. Olen hakenut niistä sekä virikkeitä omaan blogiini, että ennen kaikkea varmistusta käsiteltyihin asioihin. On ollut hyödyllistä lukea miten toiset ovat minkäkin asian ymmärtäneen ja kokeneet. Monista olen saanut uutta ajatusta itsellenikin.

Yksi mainitsemisen arvoinen kolahdus tuli eräästä loppusessiosta, johon en itse päässyt mukaan, mutta josta Hanna-Leena oli blogiinsa kirjoittanut. Ja näin se avautui minullekin. Vapaasti referoituna:

Powerpoint -dioihin - ja toki kaikkiin muihinkin esityksellisiin materiaaleihin ml. Prezi - voi liittää muistisääntöjä. Näillä muistisäännöillä edesautetaan asian ymmärtämista ja ennen kaikkea kyseessä olevan dian ja esityksen hyödynnettävyyttä.

Diojen sääntö 10 - 20 - 30 on simppeli. Maksimissaan kymmenen diaa kahteenkymmeneen minuuttiin ja fonttikoolla kolmekymmentä.

Näistä tulee luku 60 eli kuusikymmentä sekuntia per yksi dia, jotta ihmisillä on myös silmäilyaikaa diaan ja täten asian sisäistämiseen.

6 eli kuusi riviä tekstiä ja yhdellä rivillä enintään kuusi sanaa. Kuusi viittaa myös tunnin pituisen oppitunnilla oleviin aiheen vaihtoihin tai taukojen määrään. Tällä vältettäisiin keskittymisen herpaantuminen.

Haastavat säännöt - mutta ah kuinka tarpeellisilta ne kuulostavatkaan. Ja järkeviltä! En kyllä näin pitkänkään miettimisen jälkeen saa päähäni kertaa jolloin olisin ollut tai toteuttanut itse tuota viimeisintä sääntöä eli tiheää tauotusta tai aiheen vaihtoa. Kokeilen sitä seuraavaksi!

 

Ydinainesanalyysista ennakkotehtävä Liloilta - eAPE8

Opettajaopintoihimme kuuluu järjestää toisille ennakko- tahi jälkitehtäviä. Tällä istuntokerralla ennakkotehtävät tulivat "Team Lilalta".  Ohessa tiukka tajunnanvirtapohdinta Lilojen videon pohjalta.

Miksi opetustuokio on olemassa? Mitä opintojakso käsittelee? Tärkeintä on selvittää mitä halutaan miltäkin asialta ja miksi oppijat ovat tulleet nimenomaan kyseiselle tunnille.

Kollega-apua tarvitaan, mutta kollegojen on tärkeä huomata millaista apua toinen tarvitsee  ja antaa hänen omille ajatuksilleen ja toimintatavoilleen tilaa.

Ydinainesanalyysi lähtee opetussuunnitelmasta ja sieltä selvitettävistä osaamistavoitteista. Priorisoida mikä on tavoitteista tärkein ja mihin erityisesti lähdetään panostamaan. Tässä vaiheessa tulee huomioida käytettävissä olevat resurssit - rönsyillään, kun siihen on mahdollisuus - tiivistemehua, kun sen paikka on.

Omalla opetusalallani ydinainesta on mielestäni kultakin oppijaksolta sen ajatuksen vieminen työympäristöön mikä auttaa asiakasta. Se voi olla tarkkaa analyysia Alsacen alueen maaperästä, Rieslingin hapokkuudesta, samppanjan historiasta tai sitten siitä suuntuntumasta - miltä se viini ominaisuuksineen maistuu asiakkaan suussa ja vielä kun siihen yhdistää ruoan!

Joskus pingiivivideot ovat tarpeen!

Miten onnistun estämään oppimiseni - eAPE7

Otsikkoni ja ajatukseni piti alun perin olle Yhteisöllisyyttä ja ryhmädynamiikkaa. Lopputulos on jotain muuta. Mutta lähdetään liikkeelle siitä hyvästä alkuflowsta.

Mitä on ryhmädynamiikka?

Ryhmän toiminnan kannalta vaikuttaisi olevan oleellista ilmapiiri. Ja niinhän se onkin. Ja kerronnan laatu - ai että minä olen ylpeä Keltaisesta joukkueestamme!

Ryhmädynamiikkaa pohdittiin erilaisten kuvien avulla. Opetusmenetelmänä kuvien käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Tässäkin pohdittiin dynamiikkoja erilaisten kuvien pohjalta. Erillisryhmäpohdinnoissa on riskinsä. Koin itse, että keskustelu lähti rönsyämään liian kauas ja tuli paljon yksinpuhelua. Vetäjän tulee olla tarkkana, että mihin takerrutaan ja mitä jätetään vähemmälle huomiolle. Sekin on sitä dynaamista ryhmässä toimimista! Oivallus itselleni - valokuvien kautta asiaan saadaan runsasta keskustelua, mutta jämäkät rajat laitettava!

Miten ryhmää ohjataan?

Ohjeet, ohjeet ja vielä kerran ohjeet. Tärkeintä kaikesta on luoda turvallinen olotila oppijalle. Miten sen saa luotua? Ohjeistamalla selkeästi ja rauhallisesti, antamalla ymmärtää, että on käytettävissä ja etenemällä selkeästi. Vielä ennen kuin lähdetään liikkeelle on hyvin tärkeä varmistaa, että kaikki ovat ohjeet ymmärtäneet. Ellei ymmärrystä tekemiseen ole... Nii-in, aikaa valuu hukkaan, tulee turhautumista tietämättömyydestä, tulee paniikki osaamattomuudesta ja lopputuloksena on pelkkää sutta ja sekundaa. Tämä on ensisijainen oppini tänään ryhmän ohjaamisesta (vihreitten jälkitehtävä meille muille).

Miten edistän yhteisöllisyyttä työyhteisössäni?

Meidän Keltainen työryhmämme lähti tätä työstämään. Teimme Lean kanssa Rovaniemellä poikkeuksellisesti lähityöskentelyä ja saimme koostettua rungon oppitunnillemme. Olen kyllä tyytyväinen - onneksi tiimikin oli.

Tässä miellekarttana oman erillishuoneeni näkemys siitä, miten yhteisöllisyyttä edistetään  muutoksen kourissa. Olin erittäin tyytyväinen miten ryhmämme hanskasi tämän, vaikka aluksi olikin teknisiä haasteita. Kiitokset Maaritille varsin positiivisesta palautteesta opettamisestani - kyllä hymyilytti ja oli onnistunut fiilis!

Aikataulutus - erittäin tärkeää. Kirjoitin tähän pitkät ajatukset kaikesta, mutta... Jätän ne julkaisematta. Toivon vain hartaasti, että me jokainen jatkossa huolehdimme siitä, että aikataulut pitävät. Tämän lopun takia fiilis jäi surkeaksi ja yritän sisäistää jotain tästä tämän päivän sessiosta.

Kohti uusia aatoksia!