eAPE 12 Yrittäjyyskasvatus

En päässyt osallistumaan Yrittäjyyskasvatuksen opintohetkeen. Etukäteistehtävän toki tein ja kysymyksiäkin pohdin. Olisin jopa päässyt esitämään omia yrittäjyyskysymyksiäni. Olisin halunnut kysyä meille puhumaan tulleelta yrittäjältä:

1) mitä oppilaitoksissa tulisi erityisesti huomioida, kun ALOITETAAN yrittäjyydestä puhuminen nuorille?

2) kannattaako oppilaita viedä tutustumaan a) start up -yritykseen vai b) pitkään toimineeseen paikalliseen perheyritykseen vai c) kansainväliseen pörssiyhtiöön?

Yritin katsoa tallenteen opetuksesta, mutta se harmillisesti pätki. Perehdyin kuitenkin pääaktivointina olleeseen Polar Bear Pitching -tapahtumaan ja sitä kautta myös yrittäjyyden moninaiseen maailmaan. Kaikkeen ihmisten täytyy olla valmiita saadakseen rahoitusta idealleen! Miten tätä sitten opettaisi koulussa? Yrittäjyyshän on joidenkin mielestä sisäsyntyistä, eikä yrittäjyyttä voi oppia. Siinä voi olla vinha perä, sillä tiettyä paloa tarvitsee olla, jotta pystyy yrittäjänä itsensä elättämään. Hatunnosto yrittäjille! Oppilaitoksissa yrittäjyyttä voisi ympätä mukaan jokaiseen aineeseen - nähdä asia laajempana osana kokonaisuutta. Mielenkiintoistahan on, että on olemassa oma Yrittäjyys -linjansa ammattikorkeakoulussa - mitä siellä on? Tähän täytyy perehtyä.


Ammatillisen opettajan kannalta kopittaisin tästä rauhallisuuden sekavassakin teknisessä tilanteessa sekä yrittäjyyden innon ja palon opetukseen aineesta riippuen!

eAPE 14 ja 15 Kestävä kehitys ja Erityiskasvatus

Kestävä kehitys ja Erityiskasvatus - Nämä molemmat APE -teemat päätin nivoa yhteen blogipohdinnassani. Molemmissa tuli esille asioita, joita en lainkaan tajunnut niihin liittyvän...

Erityisopetuksessa opetus on mukautettava niin, että erityistukea tarvitseva saa samat mahdollisuudet pätevöityä kuin muutkin. 

HOJKS - kirjallinen henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.  

Tukihenkilöinä voi toimia esimerkiksi ihan opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, asuntolanhoitaja… Ihan joka saralla elämää, mikä on tekemisessä opiskelijan elämän kanssa. 

Todistuksessa näkyy mukautukset arvosanoina M1, M2, M3… Eli M kertoo mukautuksesta. Jäin pohtimaan, että syrjitäänkö tällaista mukautuksella pätevyyden saanutta henkilöä? Jos hän on tutkintotodistuksensa ansainnut ja näin pätevöitynyt tehtäväänsä eikö silloin asian pitäisi olla kunnossa? Miksi tuoda mukautusta edelleen esiin? Vai eikö henkilö olekaan pätevä?

Yleinen tuki (perustukiopetusta) - Tehostettu tuki (yksilöllistä tukiopetusta) - Erityistuki (tehdään hojks) 

Miten HOJKS:ia lähdetään rakentamaan ja toteuttamaan:

1. Alkukartoitus
2. Laadinta
3. Toteutus
4. Seuranta ja arviointi
5. Lopetus (koulun päättäminen ja valmistuminen, keskeytys…)

 Ahaa opetustuokiostamme:

Tuntimateriaali annetaan etukäteen

Oppituntien muistiinpanot etukäteen oppijalle

Koekysymysten antaminen etukäteen

Opitun varmistamista ja keskustelua opiskelijan kanssa

**

Entä sitten kestävän kehityksen sisältökopit?

Ympäristökasvatus - liittyy ekologisuuteen

Globaalikasvatus - liittyy ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon

Kestävä kehitys tulee osata ottaa mukaan arkeen ja siihen realistiseen omana työhön, johon opiskelija opiskelee. Muutoin asiat jäävät irrallisiksi eikä niitä lähde itse työstämään eteenpäin. Olenko minä itse huomioinut tätä mitenkään omassa työssäni? Nyt pitää ihan kunnolla ryhtyä asiaa pohtimaan ja tuoda näitä seikkoja arkeen mukaan. Niin ekologista puolta hiilijalanjälkineen kuin hyvinvoinnin puoltakin työyhteisön jaksamisen kannalta.

Tämä edellisen kappaleen viimeinen lause tuo esille oivallukseni tästä: kestävä kehitys ei ole ainoastaan vihreää toimintaa ilmansaasteiden vähentämiseksi vaan myös henkistä hyvinvointi. Minulle tämä kolahti ja kovaa. Ajattelen nykyään kestävää kehitystä enemmän tällaisena henkisen hyvinvoinnin asiana. Tällä tavoin saan konkreettisia toimia omaankin työhöni!  

Myötäkonstruointi - annamme mallia opiskelijoille ja he nappaavat siitä esimerkistä mallia.

eAPE 13 Työelämäläheisyys vai oliko se lähtöisyys!

Työelämälähtöisyys/-läheisyys oli meidän teemaryhmämme aiheena. Laadimme alkuun osaamistavoitteemme sekä ydinsisällön. 

Osaamistavoitteet

Työelämäosion tarkoituksena on se, että opettajaopiskelija osaa suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää työelämälähtöistä oppimista yhteisöllisesti toisten opettajien, opiskelijoiden, työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Opettajaopiskelija mieltää työelämälähtöisyyden oman toimintansa ohjaavaksi periaatteeksi.

Ydinsisältö

1. Mitä ja millaisia ovat työelämälähtöiset oppimisympäristöt?

2. Miten työelämälähtöistä oppimista ohjataan?

Uutena ryhmänä tarvitsimme usean kokoontumisen ennekuin ryhmämme pääsi täysillä käyntiin. Alkukankeuksien jälkeen saimme kuitenkin kiinni työelämästä ;)

Onnistuimme erityisen hyvin toistemme kunnioittamisessa ja tilan antamisessa. Jokaiseen luotettiin ja jokainen sai tehdä omanlaistaan jälkeä. Näin myös lopputuloksessa näkyi viisi eri persoonaa.

Ennakkotehtävässä onnistuimme myöskin. Saimme tehtyä oppijoiden elämäntilanteisiin sopivia vaihtoehtoja ja tätä kautta myöskin erilaisia ja eri näkökulmaisia vastauksia. Koimme saavamme hyvin materiaalia opetustamme varten. Erityisen onnistuineiksi koimme ideamme kysyä osallistujilta mitä he odottivat työelämäläheisyyden oppitunnilta ja mihin kysymyksiin he tarvitsivat vastauksia. Näihin sitten haimme vastaukset ja alussa pystyimme myös ohjaamaan erilaisin odotuksin olevia oppijoita kohti “oikeaa” lähestymistapaa oppituntiin. Uskomme, että oppijat kokivat ennakkotehtävien myös olleen merkityksellisiä, sillä niitä käsiteltiin pienemmissä työpajoissa ja olimme perehtyneet omien ryhmiemme vastauksiin tarkemmin.

Itse kaksi tuntinen opetussessiomme oli sopivasti vaihteleva kokonaisuus, piti hereillä, oli osallistava ja kiinnostava. Vetovastuiden vaihtelut toimivat hyvin herättäjinä. Olimme erityisen ylpeitä ideoista käyttää asiantuntijaluentoja - niin Hanna-Mari Kolistajaa kuin Game Lab:ia. Näistä oppijat saivat konkreettisia esimerkkejä ja työelämälähtöisyyttä oppituntiin. Kiitokset Hanna-Marille ansiokkaasta mukaan tulosta!

Onnistuimme myös AC:n käytössä. Emme sortuneet kikkailuun vaan vedimme teknisesti hallitun ja osaamistasoamme vastanneen opetustuokion.


Mitä itse opin? Sisäistin ainakin, että ammatillista koulutusta ei voi järjestää ottamatta huomioon työelämää!

eAPE 11 - Kansainvälisyys

Ensimmäinen "uusi" ryhmä pohti kansainvälisyyttä. Kirjoitin opetustuokion aikana itselleni muistiinpanoja. Tajunnanvirtaa blogiin - saatteko selvää?

Kulttuurikompetenssi:

1. Asenteet
2. Tiedot
3. Ihmissuhdetaidot
4. Tietojenkäsittelytaidot ja kielitaidot 

Mikä onkaan tärkein osa-alue? Asenteella on ihan huikea merkitys. 

Opiskelijoiden kotoutuminen:

Vaikuttavia asioita ovat mm. ikä. Ja itseasiassa tuota ikäasiaa aloin pohtia itse hieman tarkemmin. Tai se oikeastaan jäi mieleeni palloilemaan.

Hanna-Mari (varmastikin kokemuksen äänellä) kirjoitti: Lapset ja nuoret kotoutuvat monesti nopeammin, sillä oppivat kielen nopeasti (yleistys), luovat verkostoja ja pääsevät suomalaiseen yhteiskuntaan nopeammin mukaan. Hyvässä ja pahassa. :) 

Nina H: lapset pääsevät nopeammin mukaan yhteiskuntaan koulun kautta, jos vanhemmat maahanmuuttajat eivät pääse (kieli)koulutukseen mukaan tai töihin, heidän on vaikea päästä mukaan yhteiskuntaan.  

Kotouttamista helpottaa arvostetuksi tulemisen tunne ja selkeä järjestys elämässä. 

Monikulttuurisen opiskelijaryhmän ohjaus:

Täytyy huomioida kulttuuritausta. Mutta toisaalta myös vaatia sitten opiskelijoilta enemmän kuin nykyään. Opiskelijoidenkin tulee sopeutua suomalaiseen opetusmaailmaan. 

Kansainvälisyys

Olen itse ollut vaihto-opiskelijana lukioaikana ja myöskin korkeakoulutopintojen aikaan. Kannatan sitä ehdottomasti. Kokemukseni Yhdysvalloista ja Hollannista olivat toki erilaiset, mutta antoivat perspektiiviä niin Suomeen, suomalaiseen koulumaailmaan ja elämisen erilaisiin tyyleihin. Kotouduin Yhdysvaltoihin helpommin - elin paikallisessa perheessä. Hollannissa asuimme kansainvälisen vaihto-opiskelijaporukan kanssa yhdessä ja opiskelimme hyvin paljolti samoilla kursseilla. Hollantilaisuus jäi hieman mysteeriksi. 

Pedagogiset kopit

Pelkkien luentojen osuuksia tulee olla virtuaaliopinnoissa mahdollisimman niukasti. Aktivoinnin tulee olla selkeästi ohjeistettua. Liikaa menetelmien ja opintoalustojen (ts. layoutien) vaihtelua tulee välttää - keskittyminen häiriintyy, kun silmien edessä vain vilisee erilaisia malleja.

Pohdinta eAPE15 - Erityiskasvatus

Minulla ei oikeastaan ollut aavistustakaan mitä mukauttaminen tarkoittaa. Vähän mielsin asiaa siihen suuntaan, että opintoja helpotettaisiin tai (NII-IN) mukautettaisiin oppijan kykyjen tahi taitojen pohjalta. Ja sitähän se mukauttaminen on: oppijan auttamista saavuttamaan omalle tasolleen sopivalla tavalla tarvittavat opit ammattinsa harjoittamiseen. Kaikki me emme ole täysin kyvykkäitä hoitamaan kaikkia tehtäviä. Mutta meille tulee olla mahdollisuus hoitaa tehtäviä ja asioita omalle tasollemme sopivasti. Ja tämän tason saavuttamiseksi meillä täytyy olla mahdollisuus opiskella ja tämä opiskelu vaatii mukauttamista.

Herttaista. Hienovaraista. Lämminhenkistä. Ystävällistä. Demokraattista. Yhteisöllistä. Sydäntälämmittävää. Välittävää.

Sillä jos ei olisi mahdollista mukauttaa, niin jotkut ihmiset syrjäytyisivät, putoaisivat ja jäisivät täysin yhteiskunnan armoille. Se ei kovassa oikeistolaisessa maailmassa auttaisi ketään vaan olisi ainoastaan taakka. Me tarvitsemme siis erityiskasvatusta ja mukauttamista. Ja jotta kohdennus olisi oikeaa, tarvitsemme opinto-ohjaajia ja ohjausta. Tästä tuli tällaiselle tunneihmiselle oikein hyvä mieli.

Talouden ja hallinnon alalla opintojen mukauttaminen on todellakin mahdollista. Varmastikin yksi helpoimmista aloista pohtia mukauttamista. Jos opiskelijalla on vaikka luki -häiriö tai keskittymiskyvyn kanssa ongelmia, voi opettaja käydä hänen kanssaan markkinoinnin asioita visuaalisesti ja ajan kanssa.

Odotan mielenkiinnolla opetussessiota erityiskasvatuksesta - tarvitsen tähän lisäapuja!